MaRan mukaan ravintolat joutuvat vaikeuksiin, jos toiminta laajenee. Ihan oikeasti. Lähiravintoloita uhkaa siis konkurssi koulun myyntivoittojen vuoksi.
Käytännössä voitot kertyvät nyt keskimäärin kahdenkymmenen jäteruokailijan ryhmästä per päivä. Se muodostuu lähinnä köyhistä lapsiperheistä ja pienituloisista eläkeläisistä. Ei näillä ihmisillä ole varaa lounastaa lähiseuturavintoloissa. Koskaan.
Järjestön jäsenravintoloilla ei ole tarjota heille yhtään vaihtoehtoa. Onnettomimmille näistä ”asiakkaista” vaihtoehto on lukitsematon lähimarketin roskasäiliö tai leipäjono. Toivoa vain sopii, ettei MaRan jäsenravintolat ole mukana tässä kilpailussa tarjoten asiakkailleen muiden ylijäämäruokia ja -juomia.
Koko kilpailutilanne on siis mielikuvituksen tuotetta. Ammatillista kilpailua ja sen vääristymää ei – tässä asiakasryhmässä – voi olla. Ravintoloiden kamppailu kannattavuuden rajoilla ei ole tämän ilmiön varassa, kuten MaRa antaa tiedotteessaan ymmärtää.
Mutta ei. Tiedote ei pääty vielä tähän. MaRasta hyökätään myös kouluruokalan henkilökunnan kimppuun. Sitä ojennetaan, ettei kouluruokalassa keskitytä enää hävikin hallintaan. Tämä tehdään tietenkin ilman minkäänlaisia todisteita tai perusteluja. Käytännössä henkilökunta ei siis osaa MaRan mukaan tehdä työtään kunnolla.
Lisäksi MaRasta väitetään, ettei kyseessä ole ympäristöteko. Taas väärin. Sitä se nimenomaan köyhälle ihmiselle ja ympäristölle on. Vaihtoehtona on syömäkelpoisen ja puhtaan ruuan päätyminen kaatopaikalle tai naapurissa asuvan vanhuksen nälkiintyminen.
MaRan toimitusjohtaja Veli-Matti Aittoniemi tietää tähderuuan myynnistä syntyvän koululle kaiken lisäksi vielä tappiota. Niinpä. Se on varmasti tarkoitushakuista, jottei kilpailuasetelmaa ravintoloiden kanssa syntyisi. Tarkoitus voi olla vaikkapa kattaa hiukan kouluruokalan turhaa hävikkiä ja samalla auttaa vähävaraisia. Ei tehdä bisnestä.
Lopuksi MaRasta maalataan vielä uhkakuvia kuntien tulevaisuuden taivaalle verovarojen tuhlaamisella, hankintakustannusten nousulla ja jopa työpaikkojen menettämisellä. Turhaan.
Ainoa vääristynyt ja epäeettinen käsitys kunnan tähderuoan myynnistä on MaRan tiedotteen takana olevilla henkilöillä. Heidän olisi kannattanut keskittyä paremman sosiaaliturvan, kattavampien työllistämistoimien ja tehokkaamman köyhyyteen puuttumisen vaatimiseen ja tukemiseen. Muun muassa näiden keinojen toteutuminen tuo kaivatun lisätienestin MaRan jäsenravintoloiden tuottoon.
Mutta ei. Kestäviä ratkaisuja ei edes lähdetty hakemaan. Tässä tiedotteessa oli kyse rahasta, menekistä, hävikistä ja siitä mitä jäi tämän päivän budjetissa viivan alle. MaRassa valittiin nyt tämä tie. Umpikuja.
Seuraa ja kommentoi blogia tai lähetä sivun linkki kavereillesi.
Mainion Facebook-sivulle pääset tästä.