Työhön sitoutuminen on out
Iso osa Z-sukupolven (2000-luvun jälkeen syntyneistä) nuorista haluaa olla vähintään keskitason johtajia, luovia suunnittelijoita tai elää julkisuudesta. He haluavat itse päättää mitä suostuvat vapaa-aikansa vastineeksi tekemään. Nämä sairaanhoitajat eivät sitoudu työnantajaan, tule kiitollisina hampaat irvessä töihin tai tee kutsumuksensa riivaamana ylitöitä ilman palkkaa. Siinä ei ole mitään väärää.
Säästökuurista toiseen raahustava kuntatyönantaja ei ole aiemminkaan voinut taata pitkää uraa palveluksessaan. 90-luvulla sen sai aikaan lama, nyt sote-kunta-myllerrys ja tulevaisuudessa toimintojen tehostaminen. Minä tahansa päivänä sairaanhoitaja voi taas satoine kollegoineen seistä toimipisteensä oven takana. Naamakirjan päivityksistä voidaan lukea: toimintoja leikattiin, viimeinen työpäivä kunnalla olikin tänään, ja 4ever. LOL (lots of love).
Valelääkärin tasoista hoitoa
Z-sukupolvi vaatii työn mielekkyyttä heti ensimmäisestä työvuorosta lähtien. Kun vakituista työtä ja lojaalia työnantajaa on lähes mahdotonta löytää, ei sitä enää tavoitella. Sen sijaan sairaanhoitaja ehdollistuu muille arvoille. Sitoutuminen ja korkealuokkainen hoitotyö eivät kuulu niihin.
Tärkeää on joustaa kumilenkin tavoin, mukautua nopeasti erilaisiin töihin ja tuottaa ketterästi liikkuvia hoitopalveluita. Potilas-asiakkaathan ovat tyytyneet viime vuosina valelääkärin tasoiseen hoitoon: työntekijän ei tarvitse tietää mitään, kunhan on hirveän ystävällinen.
Kertakäyttöiset työpaikat kiertoon
Uusi sukupolvi elää sosiaalisen median elämyksistä. Netti todistaa muiden työn olevan mahtavaa. Yksi kaveri twiittaa työmatkalta Hong Kongista ja toinen kirjoittaa muotiblogia. Tuore sairaanhoitaja ajattelee: kunta-alan palkoilla mun työ on ihan tätä itseään.
Jatkossa kumihanskat jäävät helposti siihen itseensä ja ovi käy. Eihän 30 000 Tehyn jäsentä tee nytkään oman alansa töitä. Tiedetään, että kunnan terveysalan palkkamiljardit on käytetty tietojärjestelmien kehittämiseen. Silti tiimalasin tuijottelu kanslioiden kuvaruuduissa jatkuu siellä edelleen.
Nuoruus, rohkeus, kertakäyttöisyys ja nälkäinen asenne ovat valtteja kansainvälisillä hyvien tyyppien työmarkkinoilla. Kertakäyttöiset työt eivät sairaanhoitajien alanvaihtoa hidasta. Teveysala on treenannut heitä pätkätöiden maratoonareiksi jo vuosikymmenien ajan.
Uuteen työhön kasvetaan
Ne työpaikat täyttyvät hoitajista, jotka imaisevat heidät virtuaalisista yhteisöpalveluista magneetin tavoin töihin. Sairaanhoitajat realisoituvat viihtyisälle työpaikalle, jossa työajat joustavat, työ on mitoitettu oikein ja tuntuva korvaus on neuvoteltavissa. Onhan heillä varaa valita (vink, vink, sote-uudistajat).
Sormea hoitajille heristelevät vain yksisuuntaiseen mediaan tottuneet dinosaurukset: työhalut puuttuvat, ennen oli toisin. Ei pidä paikkaansa. Digitaalisilla uudisraivaajilla kaikki voi olla jopa paremmin. He kasvoivat medialukutaitoiksi, kyvykkäiksi nappaamaan parhaimmat työt syyllistämisyrityksistä huolimatta ja liikkumaan avattarina kansainvälisissä työ- ja verkkoyhteisöissä. <3
P.S. fiksut sairaanhoitajat tietävät kyllä, ettei hieno titteli kerro työstä mitään. Se tuttu Customer Experience Enhancement Consultantkin tekee edelleen myymäläapulaisen töitä samalla vanhalla palkalla.
Seuraa ja kommentoi blogia tai lähetä sivun linkki kavereillesi.
Mainion Facebook-sivulle pääset tästä.