1. Salassa pidettävien asiakastietojen paljastuminen
Hoitaja kirjoittaa statuspäivityksen oudosti käyttäytyneestä potilaasta työpaikallaan. Kaverin kaveri tunnistaa tekstistä läheisensä. Asiakkaan käytös, oireet, terveydenhuollon toimipiste ja käyntiaika täsmäävät päivityksen tietoihin.
Tällöin vaitiolovelvollisuuden raja on ylittynyt, koska asiakas on yksilöitävissä päivityksestä. Tilanteiden välttämiseksi kannattaa pyytää työpaikalta ajoissa ohjeistus somessa esiintymiseen.
2. Asiakasryhmän haukkuminen
Usein (sosiaalisessa) mediassa näkyy puolihuolimattomia mielipiteitä. Kaikkien mielenterveysongelmaisten aggressiivisuus ja väkivaltaisuus kuvaa hyvin tällaista heittoa. Se on ilkeä, perätön ja mihinkään perustumaton yleistys, mikä antaa kommentoijasta huonon kuvan.
Hyvä hoito kuuluu kaikille terveydenhuollon asiakkaille. Siihen kuuluu tietoon perustuva mielipiteenmuodostaminen ja kunnioittava käytös asiakkaita kohtaan. Sananvapauden käyttäminen on OK, mutta muiden perusteeton solvaaminen ei.
3. Tunteiden tuulettaminen
Someen ei kannata koskaan kirjoittaa kiihtyneenä, päihtyneenä tai vihaisena edes nimimerkin suojasta. Silloin kirjoitetaan usein asioita työnantajasta, työkavereista tai asiakkaista, mitkä kaduttavat jälkeenpäin tai eivät pidä paikkaansa.
Jokaisesta sivuklikkauksesta, päivityksestä, kuvasta ja latauksesta jää verkossa jälki. Arkaluontoinen materiaali on pysyvästi julkisella palvelimella – vaikka se poistettaisiin näkyvistä jälkikäteen. Mieltä kuohuttavat keskustelut käydään asianomaisten kanssa kasvotusten, työpaikalla ja selvin päin.
4. Ammattinsa edustaminen
Haluamattaankin yksittäinen ihminen edustaa verkossa myös ammattikuntaansa, kun titteli on tiedossa tai se voidaan selvittää. Yksityishenkilön mielipiteet voidaan tulkita verkossa ammatillisiksi, ammattikunnan yleisiksi tai työnantajan mielipiteiksi. Maallikolle rakennusmestari edustaa verkossa helposti rakennusalan asiantuntijaa ja sairaanhoitaja hoitotyön taitajaa, vaikka keskustelu olisi yleistä tai yksityistä.
Julkisessa keskustelussa on hyvä ilmoittaa, millä statuksella keskustelua käy. Kannattaa miettiä, miten vastuullisen kuvan itsestään, kollegoistaan ja ammattiryhmästään verkkokeskustelussa antaa.
5. Asiakas kaverina
Osalla sairaanhoitajista on somessa kavereina asiakkaita, heidän läheisiään tai työn kautta tuttuja henkilöitä.
Raja tuttavallisen ja ammatillisen keskustelun välillä on silloin vedettävä tarkasti. Kaveruus ei saa vaikuttaa muun muassa ammatilliseen päätöksentekoon tai asiakkaan hoitoon. Liian avoin keskustelu suljetussakin ryhmässä voi sen sijaan vaikuttaa sairaanhoitajana toimimiseen työnantajan palveluksessa.
Lopuksi on vielä syytä onnitella niitä sairaanhoitajia, jotka eivät tunnista yllä mainitusta viidestä kohdasta itseään.
Seuraa ja kommentoi blogia tai lähetä sivun linkki kavereillesi.
Mainion Facebook-sivulle pääset tästä.