Niin ei ole ollut aina.
Vappua voitaisiin viettää myös urheuden, naisälykkyyden ja lääkinnällisen taidon pyhänä juhlana.
Syy löytyy vapun historiasta.
Nuori neiti Valburg syntyi vuonna 710 varakkaaseen englantilaiseen perheeseen.
Hänet laitettiin 10-vuotiaana luostarin oppiin. Siellä Valburg sai hyvän lääketieteellisen koulutuksen valmistautuessaan kristilliseen lähetystyöhön.
Valmistuttuaan hän matkusti veljineen pakanalliseen Saksaan. Laivamatkalla he joutuivat merihätään. Valburg rukoili urheasti laivan kannella ja alus saapui lopulta satamaan.
Saksassa Valburg yleni nopeasti vaikutusvaltaisen luostarin johtoon. Hänet tunnettiin ihmeteoistaan ja parannustaidoistaan.
Legendan mukaan hän rauhoitti raivotautisen koiran, pelasti äidin lapsivuodekuumeesta ja lapsen nälänhädästä.
Sata vuotta Valburgin kuoleman jälkeen hänet julistettiin pyhimykseksi.
Abbedissan luut siirrettiin 1.5.870 Eichstättiin Pyhän ristin kirkkoon. Näin syntyi pyhän Valburgin muistopäivä.
Keskiajalta lähtien Suomessa on kunnioitettu Valburgia muun muassa maanviljelijöiden, merimiesten, synnyttäneiden ja sairaiden suojelupyhimyksenä. Samalla vappuun on sekoittunut muinaissuomalaisten toukojuhlan eli helan perinteitä.
Suomalaisperinteisiin kuului tanssia, siman juomista ja pahojen henkien ja noitien karkottamista helavalkeilla. Muut perinteet ovat tulleet myöhemmin, eikä vappu ole enää kirkollinen juhlapyhä.
Vapun varsinainen olemus löytyy vielä terveydenhuollosta. Sen yhtenä perinteenä on railakkaasti työtä juhlineiden ja pyhien aikana sairastuneiden auttaminen.
Hoitotyötä tehdään ympäri vuorokauden naisvaltaisella joukolla. He ovat aikansa Valburgeja, urheita ja tehtäviinsä hyvin koulutettuja auttajia.
Välillä he tekevät pieniä ihmeitä, mutta pyhimyksen sädekehää heistä tuskin kukaan havittelee. Arjen, ja pyhän, sankareita he siitä huolimatta ovat.
Hyvää ja turvallista vappua kaikille!
Seuraa ja kommentoi blogia tai lähetä sivun linkki kavereillesi.
Mainion Facebook-sivulle pääset tästä.